Formatiivisen arvioinnin olemusta etsimässä

Pirjo Pollari on Jyväskylän normaalikoulun englannin lehtori, joka on lähes koko uransa ajan pohtinut ja tutkinut arviointia ja sen osa-alueita. Pollarin väitöskirja (Dis)empowering assessment? Assessment as experienced by students in their upper secondary school EFL studies (2017) käsittelee lukiolaisten kokemuksia arvioinnista ja sen annista lukion englannin opinnoissa.

”Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista.” Näin avataan Opiskelijan oppimisen arviointi –luvun varsinainen tekstiosuus nykyisissä Lukion opetussuunnitelman perusteissa (LOPS 2016, 228). Siis eikö lukioarvioinnin keskeisin tehtävä olekaan arvioida opiskelijan osaamisen ja oppimisen lopputuloksia ja niiden tasoa, ja antaa niistä palautetta? Samalla sivulla annetaan lisäksi lukioarvioinnille uusi, tarkennettu tavoite ja sen toteutukseen aikajana: ”Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Arvioinnilla edistetään opiskelijan oppimista ja annetaan palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta.”

Aiemmin LOPS määräsi, että ”opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä” (LOPS 2004, 220). Nyt vaaditaan, että oppimista arvioidaan myös kurssin aikana – miten tähän kaikkeen riittää yhdenkään opettajan aika?

Lähemmin tarkasteltuna hätä ei ehkä ole sittenkään tämän näköinen. Vaikka LOPS 2016 ei analysoi arvioinnin eri tehtäviä yhtä selkeästi kuin Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet (OPS 2016), samoista asioista molemmissa on pohjimmiltaan kyse. Arvioinnilla on nykynäkemysten mukaan kaksi erilaista tarkoitusta. Se perinteisempi on oppimisen tulosten arviointi, eli summatiivinen arviointi. Vähintään yhtä tärkeäksi on nostettu oppimista edistävä arviointi eli formatiivinen arviointi, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa formatiivisen arvioinnin on todettu olevan yksi tehokkaimmista keinoista edesauttaa oppimista (ks. esim. Black & Wiliam 1998a, 1998b).

Mutta mitä oikein ovat formatiivinen ja summatiivinen arviointi käytännössä?

Amerikkalainen arvioinnin grand old man Robert E. Stake kuvaa osuvasti näitä kahta arvioinnin tehtävää käytännön esimerkillä: ”Kun kokki maistaa keittoa, se on formatiivista arviointia, mutta kun asiakas maistaa keittoa, se on summatiivista arviointia.” Kokkihan maistelee keittoa saadakseen selville, kaipaako keitto esimerkiksi lisämaustamista, ehkäpä lorauksen kermaa, vai onko se jo valmista syötäväksi. Asiakas maistaa valmista keittoa, jonka antamaa makuelämystä hän arvioi syödessään.

Kurssinaikaisessa formatiivisessa arvioinnissa on kyse nimenomaan tästä kokin keiton maistelusta. Tarkoitus ei ole hukuttaa opiskelijoita ja opettajia erilaisiin lisäkokeisiin ja testeihin, vaan saada erilaisin pedagogisin keinoin tietoa siitä, miten kukin opiskelija on opetettavan asian siihen mennessä oppinut. Tämän tiedon avulla kumpikin osapuoli voi muokata tulevaa toimintaansa saavuttaakseen oppimisen tavoitteet paremmin: opettaja saa tietää, mitä asioita hänen on syytä vielä kerrata opetuksessaan, ja vastaavasti opiskelija saa tietoa siitä, mitä hän jo osaa ja mitä vielä ei. Näin hän voi vielä muokata opiskeluaan.

Onko formatiivisessa arvioinnissa siis kyse vanhasta tutusta eli ns. jatkuvasta näytöstä? Vaikka menetelmät saattavat osittain olla samankaltaisia, niiden tarkoitus on pohjimmiltaan erilainen.  Formatiivisen arvioinnin tarkoitus on oppimisen edistäminen (englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään termiä assessment for learning), ei arvosanan antaminen. Arvosanat osaamisesta ja oppimisen tuloksista ovat summatiivisen, oppimisen tulosten arvioinnin (assessment of learning) heiniä. (Ks. esim. Black ja Wiliam 1998b, Black et al. 2003).

Jotta arviointi todella edistää oppimista, formatiivisen arvioinnin ’gurujen’ Blackin ja Wiliamin (1998a) mielestä täytyy kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin:

- Tavoitteiden tulee olla oppijoiden tiedossa.

- Itsearviointia tulee tukea ja kehittää.

- Oppijoilla on oltava tarpeeksi mahdollisuuksia ajatella itse sekä osoittaa ja testata ajatteluaan.

- Oman ajattelun testaamisen ja osoittamisen tulee olla turvallista ja motivoivaa.

- Havaittuja ’oppimisen aukkoja’ täytyy voida paikata.

- Palaute on ensisijaisen tärkeää ja sen tulee ohjata oppimista eteenpäin.

Yhtenä oppimisen kulmakivenä pidetään yksimielisesti oppimisen tavoiteorientaatiota. Jotta opiskelija voi kunnolla oppia, hänen täytyy tietää ja ymmärtää oppimisen tavoitteet. Blackin ja Wiliamin (1998b) mukaan valitettavan moni oppija kuitenkin kokee opetuksen sarjana erilaisia, irrallisia tehtäviä, joilla ei ole yhteistä tai selkeää tavoitetta. Tavoitteiden ja niiden kriteerien ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää myös oman osaamisen arvioinnin sekä itsearviointitaitojen kehittymisen kannalta: omaa suoritustaan on mahdotonta arvioida, jos ei tiedä, millainen hyvä suoritus on. Taito arvioida omaa osaamista ja sen eri puolia, samoin kuin kyky sopeuttaa omaa toimintaa ovat todellisen osaamisen, oppimaan oppimisen ja siten myös elinikäisen oppimisen ehtoja.

Blackin ja Wiliamin mukaan olennaista olisi löytää sellaisia formatiivisen arvioinnin menetelmiä, joissa jokainen opiskelija voi testata ajatteluaan ja myös osoittaa sitä turvallisesti. Aikoinaan eräs opettajani (josta muuten kovasti pidin) käytti paljon aikaa ns. vanhan läksyn kertaukseen, vaikka vain pari opiskelijaa osallistui läksynkyselyyn. Opettajani olisi saanut enemmän tietoa opiskelijoiden osaamisesta, jos hän olisi toteuttanut läksynkyselyn silloin tällöin esimerkiksi oikein/väärin –äänestyksenä tai pohdintana pienryhmissä. Pienryhmäpohdinnoissa tärkeää on hyvä kysymys, joka ei ole liian simppeli vaan pureutuu ilmiöön syvemmälle: ”Onko liukkaus kitkan vastakohta?” ”Olivatko ensimmäinen ja toinen maailmansota itse asiassa samaa sotaa?” ”Millainen on hyvä blogikirjoitus?” Lisäksi tarvitaan tarpeeksi aikaa pohtia ja perustella omia vastauksia ja näkemyksiä sekä yhteisesti käsitellä pienryhmien pohdintoja. Purkuvaiheessa olennaista on, että mahdolliset väärinymmärrykset hyödynnetään turvallisina tilaisuuksina oppia eikä niitä hyssytellä piiloon virheinä. Tunnin keskeisimmän sisällön tiivistäminen tai oma esimerkki opiskeltavan asian sovelluksesta (esim. kirjoita kolme virkettä, jotka ovat konditionaalissa) antavat tietoa sekä opettajalle että opiskelijalle itselleen siitä, miten hän on kyseisen asian ymmärtänyt ja omaksunut. Nämä esimerkit ovat vain muutamia kuvauksia formatiiviseen arviointiin soveltuvista keinoista, jotka eivät aiheuta opettajalle kohtuutonta lisätyötä eikä opiskelijoille lisää koeahdistusta (ks. mm. Black et al. 2003). Opiskelijoiden kiinnostusta omasta senhetkisestä osaamisesta sekä jonkinlaista itsearviointikykyä ne kyllä vaativat. 

Formatiivisen arvioinnin menetelmänä voi toki käyttää erilaisia pienimuotoisia testejä. Esimerkiksi digitaaliset Kahoot, Quizizz tai Socrative soveltuvat hyvin eri oppiaineiden sisältöihin ja tavoitteisiin. Koska formatiivisen arvioinnin menetelmien ja ajoituksen tulisi mahdollistaa osaamisen aukkojen paikkaamisen, on tärkeää, että keskeneräisen oppimisprosessin aikaisia testituloksia ei käytetä opiskelijan arvosanan pohjana, vaan että opiskelijalla on mahdollisuus näyttää lopullinen osaaminen myöhemmin. Jälleen kerran viittaan kokkiin ja keiton maisteluun: tuskinpa kokista olisi reilua, jos keskeneräisen keiton makua ruodittaisiin ravintola-arvostelussa valmiin keiton makua heikentävänä tekijänä. Toki oppimisen tulosten arviointia, siis summatiivista arviointia, voi olla myös kurssin aikana sitten, kun ’keitto’ eli tietyn asian oppimiskokonaisuus on valmis.

Palaute on olennainen osa formatiivista arviointia. Se on myös yksi oppimisen tehokkuuteen vaikuttavimmista yksittäisistä tekijöistä (esim. Hattie 2009, 2012). Jotta palaute oikeasti edistää oppimista, sen tulee sisältää kaksi eri osa-aluetta. Ensinnäkin palautteen tulee antaa tietoa tämänhetkisestä suorituksesta, eli siitä, mitä sillä hetkellä arvioidaan. Tutkijoiden mielestä me opettajat annamme tässä suhteessa hyvää ja perusteellista palautetta. Oppimista edistävän palautteen tulisi kuitenkin ennen kaikkea auttaa oppijaa eteenpäin, minkä me opettajat kuulemma usein unohdamme. Niinpä hyvä, oppimista edistävä palaute rakentuu kolmen kysymyksen varaan: Mikä on oppimisen tavoite? Missä nyt ollaan tavoitteen suhteen? Mitä pitää tehdä, jotta tavoitteeseen päästään? (Ks esim. Sadler 1989, Hattie & Timperley 2007).

Mutta ehkäpä palaute on seuraavan blogikirjoituksen aihe…

Lähteitä:

Black, P., Harrison, C., Lee, C., Marshall, B. & Wiliam, D. 2003. Assessment for learning: putting it into practice. Maidenhead UK: Open University Press

Black, P. & Wiliam, D. 1998a. Assessment and classroom learning. Assessment in Education: Principles, Policy and Practice, 5(1), 7-73.

Black, P. & Wiliam, D. 1998b. Inside the black box: Raising standards through classroom assessment. London: King's College London School of Education

Hattie, J. A. C. 2009. Visible learning: a synthesis of over 800 meta-analyses relating to achievement. London: Routledge.

Hattie, J. 2012. Know thy impact. Educational Leadership 70(1), 18-23.

Hattie, J. & Timperley, H. 2007. The power of feedback. Review of Educational Research, 77(1), 81-112.

Sadler, D. R. 1989. Formative assessment and the design of instructional systems. Instructional Science, 18(2), 119-144.

.

Yrittäjämäisten taitojen digitaalinen treenari on innostanut opiskelijoita!

Skilloon oppimisympäristö on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin tänä keväänä. Jo 50 lukiota on ottanut sen käyttöön.

Skilloonin on tarkoitus olla uudenlainen henkilökohtainen digitaalinen treenari opiskelijoille ja sen tarkoitus valmentaa nuoria menestyksekkäiksi yhteiskunnan jäseniksi, jotka omaavat vastuullisuutta, itseohjautuvuutta sekä yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa. Lisäksi se vahvistaa nuoren itsetuntoa ja kannustaa asenteeseen, jossa nuori pyrkii kehittämään itseään jatkuvasti tarpeiden ja tilanteiden mukaan.

Täysin uudistettu oppimisympäristö Skilloon lanseerattiin loppusyksysti 2017, ja se on otettu nopeasti käyttöön ympäri SuomeaSen hyödyt ja potentiaali ovat pantu merkille jo monessa paikassa ja positiivista palautettu on tullut runsaasti sekä opiskelijoilta että opettajilta. Skilloonin tarina on kuitenkin vasta alussa, koska yksi Skilloonin eduista on se, että se on sopeutettavissa hyvin monenlaiseen käyttöön ja tarpeeseen.

Tässä on muutamien lukioiden käyttäjäkokemuksia ja eri tarpeita mihin skilloon on vastannut:

Liedon lukiossa Skilloon otettiin opinto-ohjauksen välineeksi abiturienttien viimeisen lukiojakson ajaksi. Abiturientti Riku Vidqvist arvioi, että tehtävät herättelivät pysähtymään ja toivat uusia näkökulmia ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen. ”Piti ihan pohtia kunnolla ja tehdä töitä” –Vidqvist kommentoi. Liedon lukion rehtori Jyrki Saarnia kiittää Skilloonia siitä, että se on ajan hengen mukainen. Uuden opetussuunnitelman mukaan koulua tulee jatkuvasti arvioida ja Skilloonin statistiikka tarjoaa tähän oivan välineen.
Anu Ala-Krekola-Suni, Opinto-ohjaaja, Liedon lukio

Helsingin Englantilaisessa koulussa SKILLOONIA on päästy testaamaan tammikuussa 2018. Kokemukset ovat olleet hyviä. Lukion pakolliseen OP2-kurssiin kuuluu kaksipäiväinen tet-tyyppinen "Job Shadowing" -jakso opiskelijan ensimmäisenä ja toisena vuotena. Tänä vuonna vaihtoehtoiseksi tavaksi suorittaa nämä kaksi päivää annettiin SKILLOON "Get Ready for Work" -kurssi, jossa opiskelija suoritti työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen liittyviä tehtäviä. Opiskelijat tarttuivat tähän mahdollisuuteen hyvin innokkaasti. Opinto-ohjaajan näkökulmasta kurssin luominen oli helppoa ja ohjelma hyvin helppokäyttöinen.
Seija Kiiskinen, Opinto-ohjaaja, The English School

Skillooniin tutustumista vauhdittamassa oli lopputalvesta opiskelijoille suunnattu valtakunnallinen Suomi 100 -kisa, jossa tutustuttiin osuuskuntatoimintaan. Opiskelijat saivat myös halutessaan ideoida uusia osuuskuntia ja antoivatkin mielikuvituksensa lentää. Ideanpoikasia syntyi aina tutortoiminnasta parisuhdeterapiaan. Kisan voittajat julkistettiin Pellervon Päivässä 11.04 Helsingissä, jossa palkinnot myös jaettiin.

Suomi 100 -kisan palkintojenjako Pellervon Päivässä 11.04 Helsingissä. Kuvassa (vasemmalta): Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu, Van Thang Nguyen, Maija Heinonen, Mynämäen lukion rehtori Pekka Leino, Noora Rguibi.
Kuva: Jaakko Kilpiäinen

Skilloonista löytyy valmiita ideakursseja, sekä sinne on mahdollista luoda ja muokata tarpeisiin sopivia oppimiskokonaisuuksia. Ideakurssit sisältävät käytännönläheisiä tehtäviä, jotka auttavat käyttäjää kehittämään itseään ja antaa uusia näkökulmia asioihin. Sisältöä päivitetään ja lisätään jatkuvasti. Opettajille on oma opettajien info-osio, josta löytyy paljon käyttökelpoisia ideoita yrittäjämäisen toiminnan lisäämiseen kaikilla oppitunneilla. Esimerkiksi valmistuvien opiskelijoiden tsemppiviestit lukion vasta aloitteleville –idea on ollut hyvin pidetty.

Skilloonin käyttö on Suomessa täysin ilmaista ja se on helppo ottaa käyttöön. Rekisteröidy Skillooniin (https://skilloon.fi), ja pyydä valmiita ideakursseja tulevan syksyn opetusta ajatellen. Näin on mukava jäädä kesälomalle, kun syksylle on valmiina jo tiedossa mielenkiintoista kokeiltavaa, joka innostaa ja aktivoi nuoria.

Skilloonista löytyy mm. seuraavat ideakurssit ja tehtävämoduulit:
Ideakurssi: Innostu yrittämisestä!
Ideakurssi: Pärjää ylioppilaskirjoituksissa
Ideakurssi: Tsemppiä etäopiskeluun ja itsenäiseen työskentelyyn!
Ideakurssi: Harjoittele työnhakua
Moduuli: Opi asettamaan tavoitteet
Moduuli: Kehitä työelämä- ja yrittäjyystaitojasi

Kirjoittaja: Kristian Juvonen

UF 24h-läger

Under en kväll och en förmiddag aktiveras en grupp ungdomar som är intresserade av företagsamhet. De ska utveckla en affärsidé och presentera den för en jury bestående av etablerade företagare. De flesta deltagarna i lägret har valt Företagarlinjen i Kyrkslätts gymnasium, och de får nu ett smakprov på vad företagande kan innebära.

Ett kort men intensivt läger är ett sätt att jobba med mycket som den nya läroplanen förespråkar. Att utveckla en affärsidé kräver kreativitet, samarbetsfärdigheter och problemlösningsförmåga. Studerandena hamnar själva hela tiden utvärdera sina idéer och sin verksamhet, vilket gör att självmedvetenheten och det kritiska tänkandet stärks. Att försöka övertyga någon om att ens idé är bra kräver att man har koll på både helheter och detaljer, samt att man letar efter information och tillämpar den ändamålsenligt. Detta stöder naturligtvis färdigheter man behöver inom entreprenörskap men det främjar också studerandes djuplärande.

När studerande själva skapar något bär de själva ansvaret för sitt eget lärande, det är inte läraren som föreläser framför klassen, utan de studerande lär sig själva och varandra. Läraren startar diskussionen, handleder och bidrar med verktyg, men de studerande väljer själva vad de vill arbeta med, hurudana arbetssätt och metoder de använder och hur arbetet utvärderas. Detta för att stöda ungdomarna i att bli aktiva, ansvarstagande och innovativa medborgare.     

Andrea Kortman (Studiehandledare)

Korkeakouluyhteistyö luo uusia mahdollisuuksia – Tiedekahvilat tulivat Porin lukioihin

Porin suomalaisen yhteislyseon lukio on pitkään tehnyt muun muassa luonnontieteiden opetuksessa yhteistyötä Satakunnan ammattikorkeakoulun (Samk) kanssa. Kun lukiomme pääsi mukaan Suomen lukioiden kehittämisverkostoon, korkeakouluyhteistyötä alettiin tehdä laajemmin. Samkin lisäksi Porin yliopistokeskus on tiiviisti mukana järjestämässä monenlaista toimintaa lukiolaisille.

Yksi uusi suosittu yhteistyömuoto on lukiolaisille ja opettajille suunnatut Tiedekahvilat, joita tänä lukuvuonna järjestetään kuutena keskiviikkoiltana. Tilaisuudet ovat melko vapaamuotoisia Samkin tai Porin yliopistokeskuksen asiantuntijoiden vetämiä keskusteluhetkiä ajankohtaisista eri tieteenaloihin liittyvistä teemoista. Teemoina ovat olleet

• Tulevaisuus- ja teknologia-ajattelu 
• Missä kulkevat tietoisuuden rajat? 
• Butterfly Effect in Business 
• Mihin työtä tarvitaan?

Kevään Tiedekahviloissa keskustellaan hyvinvointiteknologian ja pelillistämisen tuomista mahdollisuuksista. 

Positiivisten kokemusten innoittamana Tiedekahvilat jatkuvat tulevana lukuvuonna tarjoten keskustelutilaisuuden myös Porin lähialueiden lukiolaisille ja opettajille. Tavoitteena on vakiinnuttaa Tiedekahvila-toiminta Poriin.

Lukiolainen Essi Kerola kirjoitti ensimmäisestä Tiedekahvilasta jutun Porilaine-lehteen.

Tiedekahviloissa tieteet puhuvat

Autot ajavat itsestään, elimistön sisällä olevat nanorobotit korjaavat vaurioituneita soluja estäen sairauksia ja vanhenemista, 3D-tulostus on arkipäivää, ja tuntemamme älypuhelin historiaa.

Teknologinen kehitys tuo mukanaan lukemattoman määrän mahdollisuuksia. Kehitys tulee muuttamaan ja parhaassa tapauksessa helpottamaan arkea. Tämä kaikki ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Haasteena onkin erottaa ne asiat, joita ei kannata muuttaa vain muuttamisen itsensä vuoksi.

Näitä asioita pohditaan myös Satakunnan ammattikorkeakoulun tiloissa järjestettävissä Tiedekahviloissa. Tiedekahvila on Porin suomalaisen yhteislyseon, Satakunnan ammattikorkeakoulun sekä Porin yliopistokeskuksen välinen yhteistyöprojekti. Sen tavoitteena on kannustaa erityisesti nuoria tulevaisuuden ajatteluun ja luonnontieteiden opiskeluun. Teemat vaihtelevat eri kerroilla, mutta ne liittyvät aina matematiikkaan, luonnontieteisiin tai teknologiaan.

Isoissa yliopistokaupungeissa Tiedekahviloita on ollut jo pitkään, mutta Porissa tämä on uutta. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin keskiviikkona 11.10. teknologian erityisasiantuntija Marko Mikkolan johdolla.

Maailma on kehittynyt hurjaa vauhtia viimeisen 200 vuoden aikana. Teollisten vallankumousten myötä hevoskärryt vaihtuivat juniin ja sitten autoihin. Nyt ollaan kuitenkin jo ottamassa isoa harppausta kohti uutta – itseohjautuvia autoja. Niitä on jo kehitetty, mutta mielenkiintoista on nähdä, milloin ne tulevat ihmisten arkikäyttöön.

Tulevaisuus ja sen tuomat muutokset olivatkin Tiedekahvilan pääaiheita keskiviikkona. Keskustelua herätti muun muassa se, miten teknologia tulee muuttamaan työelämää tulevina vuosikymmeninä. Sen myötä ei tarvitse olla supernero menestyäkseen. Tärkeämpää on luovuus, tiimityö sekä älykkyys hyödyntää modernia teknologiaa työn tukena. 

Tiedekahviloita järjestetään lukuvuoden aikana noin kerran kuukaudessa ja kaikki ovat tervetulleita mukaan keskustelemaan. 

Kirjoittaja: Johanna Riihimäki

Spräng klassrummets väggar

Inom ramen för den digitaliseringsstrategi som Helsingfors stads utbildningsverk gjort upp är Tölö gymnasium en av de skolor som utsetts till stadens Innovativa försöksskolor, ett projekt där man utvecklar nya verksamhetsmodeller för undervisningen.

Tölö gymnasium bildades 2015 då Tölö specialiseringslinje och Gymnasiet Svenska normallyceum slogs samman. I den pedagogiska vision som då skapades ingår begreppet Spräng klassrummets väggar och med den vinklingen fokuserar Tölö gymnasium på i programmet Innovativa försöksskolor.

Tölö gymnasium vill inom ramen för Spräng klassrummets väggar utveckla både fysiska och digitala lärmiljöer i skolan.  Vår målsättning är att i så hög grad som möjligt utnyttja skolans alla utrymmen, inte enbart klassrum, för lärande och vi har utarbetat en plan över utrymmen som ger flexibilitet och som möjliggör kreativa arbetsmetoder. I planen ingår både en flexibilitet inom klassrummets väggar, flexibel användning av andra utrymmen i skolhuset samt och en detaljerad översikt över behövlig teknik som möjliggör olika digitala och pedagogiska lösningar.

Vi har gjort en pedagogisk och digital planering utgående från grundplanen över skolhusen och skapat olika verksamhetsområden våningsvis. Tanken är att den digitala utrustning som är vår vision ska kopplas till den undervisning som nu finns per våning, men den ska också ge mera fokus på den studerandes egen lärprocess och ge möjligheter till samarbete över ämnesgränserna.

Se mera här:

Nya lärmiljöer i Tölö

Tölö gymnasium

Nya lärmiljöer och ökad trivsel

I Borgå Gymnasium har förutom formativ bedömning också lärmiljöer stått i fokus. Två lärare inom Luke-projektet har deltagit i träffar med lärmiljöer som tema. Det vi har sett under våra besök i andra skolor har inspirerat oss då vi förnyade möbleringen i våra allmänna utrymmen. Resultatet kan nu ses i skolans aulor, korridorer, studerandekårsutrymmet och skolbiblioteket.

Vårt första studiebesök gjorde vi till Mattlidens gymnasium. Skolhuset är mycket nyare än vårt och utrymmena i vårt skolhus från 1850 sätter en del gränser. Vi har långa smala korridorer och ett bibliotek som inte finns där studerandena automatiskt rör sig. I Mattlidens gymnasium fick vi ändå se intressanta lösningar i både klassrum och gemensamma utrymmen och vår guide Laila Andersson påpekade att nya arbetsmetoder kan börja med ny möblering, en insikt som vi tog med oss hem. En ommöblering är inte så svår att göra och den kan automatiskt föra med sig nya arbetsmetoder eller påverka klimatet i skolan.

De olika årskurserna har oftast vistats i olika hörn av skolans stora aula. Vi ville slippa detta och uppmuntra till större gemenskap mellan alla studerande, och slog ihop de två stora sittgrupperna till en. Möbleringen hade önskad effekt.

 Vi ville också satsa på många flexibla sittgrupper där man inte bara kan umgås under rasterna, utan också arbeta i grupper. En mycket större del av skolarbetet kan nu göras i ändamålsenliga utrymmen där grupper kan arbeta tillsammans sittande eller stående.

Vi har inte ännu haft möjlighet att skaffa nya möbler till klassrummen. Därför försöker vi hitta enkla lösningar som stöder nya arbetsmetoder med våra gamla bord och stolar. Småningom hoppas vi kunna ta itu med klassrummen.

Då vi planerade och valde möbler hade vi hela tiden med oss studerande. Nu trivs våra studerande och lärare i skolmiljön. Många möbler är sådana som går lätt att flytta och gruppera om. På bilderna syns det t.ex. att det går att ordna tillfälliga lösningar som då tutorerna ordnade Halloween-café i skolans aula. Resultatet av vårt arbete är knappast speciellt originellt, men vi är nöjda med det.

Maria Grandell-Strömgård
Borgå Gymnasium

 

Bildtexter:
Bild 1 Det är trevligt att det finns plats för många.

 

Bild 2 Att möblera om går behändigt.

Bild 3 I studerandekårsutrymmet finns många funktionella sittgrupper.

Bild 4 Traditionella bord och stolar fungerar också för arbete i grupp.

Bild 5 Den inbjudande sittgruppen lockar många till biblioteket.

Samarbete mellan andra och tredje stadiet

Jag vill i detta blogginlägg kort berätta om vad som är på gång inom Luke-nätverket i  Österbotten. Sedan hösten 2016 har några representanter (lärare, rektorer) från Luke-nätverket samlats regelbundet för att utreda vilka nya utvecklingsmöjligheter vi vill prova på. Ett av huvudmålen är att arbeta fram olika modeller för hur andra och tredje stadiet ska närma sig varandra. I nuläget är klyftan stor mellan stadierna och varken studerande eller lärare har nån större insyn i varandras arbete eller vardag. Inom vår arbetsgrupp ville vi ta tag i detta och försöka öka kontaktytorna mellan andra och tredje stadiet.

Ett lyckat initiativ att komma vidare med denna utmaning var helt enkelt att göra ett studiebesök till Åbo Akademi för att diskutera samarbetsformer mellan akademin och gymnasiet vad gäller ämnena psykologi, teologi och religionsvetenskap.

Efter studiebesöket till Åbo i januari 2017 fortsatte arbetet med att hitta samarbetsformer mellan ämnena på gymnasienivå och akademisk nivå. I nuläget har vi lyckats sammanfatta vårt arbete såhär långt i följande illustrativa bild:

I korthet har vi lyckats komma överens om att gymnasieelever från de österbottniska gymnasierna inom Vi7 och Team Nord ska erbjudas möjlighet att avlägga en akademisk psykologikurs inom Åbo Akademi redan under gymnasietiden. Våren 2017 genomförde två studerande från Gymnasiet i Petalax en kurs i personlighetspsykologi (5sp) och detta genomfördes i praktiken som distanskurs via en lärplattform.

Den andra produkten vi arbetat fram är en förberedande kurs i ämnena psykologi, religionsvetenskap och teologi. Här är tanken att ett par studerande från respektive ämne vid Åbo Akademi planerar en preppliknande kurs inom sitt ämne som de skall hålla för gymnasiestuderande som är intresserade av att börja studera ämnet i fråga vid akademin. I nuläget har vi kommit så långt inom ämnet psykologi att två studerande redan åtagit sig uppdraget. De kommer under hösten 2017 att planera upplägget för kursen under handledning av sakkunnig handledare vid akademin. Kursen genomförs under två närstudietillfällen under vecka 8 (2018). Inom ämnena religionsvetenskap och teologi kommer också två studerande att utses under hösten 2017 för att planera och genomföra en motsvarande kurs under vecka 8. De studerande vid ÅA som genomför detta arbete får tillgodo studiepoäng. Exempelvis de studerande som planerar och genomför en kurs inom ämnena religionsvetenskap och teologi får tillgodo kursen Religionspedagogik på 5 studiepoäng.

Tanken med detta upplägg är att det ska stärka samarbetet och kontaktytorna mellan gymnasierna och akademin. Både akademin och gymnasierna erhåller fördelar med samarbetet. Akademistuderande erbjuds nya innovativa sätt att avlägga kurser på och gymnasiestuderande får inblick i hur det är att studera på akademisk nivå samtidigt som de erhåller en tillämpad kurs för sitt deltagande i kursen. Från akademins sida utgör detta samtidigt bra marknadsföring och gymnasierna kan erbjuda sina gymnasiestuderande kvalitativa preppkurser. Och det bästa av allt. Det är gratis utbildning för de involverade.

Simon Hansell, lektor i religion och psykologi vid Gymnasiet i Petalax

Luke-nätverket i Österbotten startade augusti 2016. Tanken är att gymnasierna Österbotten ska våga prova på nya former av pedagogiskt tänkande och utvecklingsmöjligheter inom ramen för undervisnings- och kulturministeriets utvecklingsprogram Det nya gymnasiet - våga prova.

Luke-nätverket i Österbotten består av tre gymnasier i Österbotten; Gymnasiet i Petalax, Vasa övningsskolas gymnasium och Pedersöre gymnasium. Vasa övningsskolas gymnasium är koordinator. 

Lukenätverket i Österbotten utformas inom gymnasieringarna Vi 7 och Team Nord. Vi7, är ett nätverk för samarbete mellan gymnasierna från Vörå i norr till Kristinestad i syd. Skolorna är: Vörå samgymnasium – idrottsgymnasium, Korsholms gymnasium, Vasa gymnasium & Vasa svenska aftonläroverk, Vasa övningsskolas gymnasium, Gymnasiet i Petalax, Närpes gymnasium och Kristinestads gymnasium.

Team Nord är ett samarbetsnätverk på gymnasienivå mellan fem kommuner i norra svenska Österbotten. I nätverket ingår gymnasierna i Jakobstad, Karleby, Kronoby, Nykarleby och Pedersöre.